Vuonna 1985, tammikuun aikoihin availin silmiäni tähän maailmaan ja siitä asti olen ottanut vaikutteita ympäristöstäni. Neljännen ikävuoden tavoitettuani, alkoi ensimmäisten kirjainten harjoittelu. Elämäni kulkiessa eteenpäin, alkoi seitsemän vuotiaana tulla tupsahtaa, jos jonkinmoisia kirjoitelmia, tietysti suurella virhemäärällä ja sangen suurella tylsyydellä varustettuna. Ala-aste oli taputtelua ja ylä-asteella jo piti oppia tuottamaan sanallisesti ja muodollisesti pätevää tekstiä, no arvaa vaan, että onnistuinko. Eikä se kirjoittamisen lahjakkuus vielä lukiossakaan oikein tullut esiin ja vieläkin samalla linjalla kuljetaan. Niinpä toivoisinkin, että täällä korkeakoulun lähtökuopissa olisi oppinut jonkinmoista kielenhallintaa, näiden pitkien esseiden ja muiden kirjotelmien lomassa. Kuten tässä kirjoittamassani tekstissä, kai huomaatte, ettei se vieläkään suju kovin vahvasti. Tällainen luovempi kirjoittaminen on toiminut minun kohdallani huomattavasti paremmin, kun tuo "pakkopullamainen" jyystö. Normaali kirjoittaminen on minulle, kuin leikkaisi juustoa tylsällä höylällä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kappalejakoa kaipailin. :) Tuntuu tyhmältä kommentoida toisten kirjotuksia, ihan kuin itse olisi mestari. Pidempi ois ollu paree.
Repesin tos kohas ku kirjoitit tekstien olevan "suurella tylsyydellä varustettuna":D just hauska ja hyvin eteenpäin soljuva tiivistetty kirjoitushistoriasi.
Lähetä kommentti